Aiempaa paskempaa

HAISTAKAAPA VITTU!

Nyt kun Atkins-Atposta (joojoo, on se "sillä"!) lähtien kaikki blogia seuraavat urpot ovat vaipuneet synkkyyteen ja kuvitelleet, että meikä on siirtynyt kirjoittelemaan skeidaa yksinoikeudella J. Vuorinen -nimimerkille, on herkullisen vittumaista palata sylttytehtaalle ja oksentaa päällenne kasa verbaalisappinesteitä. Heh heh heh.

Ilmiöt on siitä perseestä, että niillä on elinkaari. Tyhmemmille (joo, juuri teille) kerrottakoon, että elinkaarta voidaan hahmotella vaikkapa sellaisella Gaussin käyrällä, jollaista syytitte aina silloin, kun reputitte peruskoulun kertotaulukokeessa. (Muuten: Gauss ei ikävä kyllä ole syypää siihen, että olette pannupäitä - vanhempanne sen sijaan ovat.) No, tiivistettynä homma menee siis niin, että aluksi jostain ilmiöstä tulee valon nopeudella ihan vitun sikamagee ja überkliffa jutska, sitten se on vähän aikaa se siisti juttu, joksi se juuri kasvoi, kunnes lopulta se lerpahtaa takaisin lähtöasemaansa samaan tapaan kuin "se" "sen" jälkeen.

On tärkeä huomata, että ilmiön elinkaarella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka ilmiö tai sen laatu itsessään muuttuu ajan fuktiona (vittu, taas se käyttää SIVISTYSSANOJA! Ei ennen ollut sivistussanoja). Toisin sanoen ei ole oikeastaan merkitystä, muuttuuko homma parempaan vai paskempaan suuntaan - joka tapauksessa "suuri yleisö" on jossakin vaiheessa sitä mieltä, että "tämähän on nykyään täyttä paskaa".

Tarkastellaan asiaa muutamalla esimerkillä:

1) Bändit
"Kyllä Metallican ekat levyt vaan oli kovaa kamaa, kun taas nää nykyiset on jotenkin liian kliinisiä ja muutenki onnettomia."

2) Kaikkien leffojen jatko-osat
"Ei tää Max Gigant 16 enää pääse siihen mihin ne ekat osat. Niissä sentään oli meininkiä! Nykyään tää kama on jotenkin hengetöntä."

3) Kirjailijat
"Se esikoisteos kuvas tosi terävästi ja autenttisesti tätä yhteiskuntaa ja sen ongelmia, mutta tää uus kirja on jotenkin laimee ja väkisinväännetty."

4) Pasa ja Atpo
"Vähän poikien ote löystynyt. Ne ihan ekat tekstit oli tosi kuumaa kamaa, mutta nää uudet on jotenkin vaisuja. Onkohan edes samojen tyyppien tekstejä. Joka tapauksessa blogitekstit on nykyään aiempaa paskempia."

On kuitenkin melko epärelevanttia analysoida tämänkaltaisia nollailmiöitä hyvä/huono-akselilla. Paskaahan ne nimittäin ovat alusta loppuun. Sen sijaan uusi/vanha-vertailu ratkaisee mysteerin. Uusi paska on kiinnostavampaa kuin vanha. JA JOS VANHA PASKA EI KIINNOSTA, NIIN SOPII PAINUA VITTUUN!

Oli miten oli, niin lähiaikoina tämän tusinablogin luonne muuttunee johonkin suuntaan. Tätä kuraa ei nimittäin jaksa duunata enää edes tuo palkkaamamme haamukirjoittaja. Johan se yli vuoden kirjoittikin. Uutta, kusisempaa tulevaisuutta odotellessanne voitte vaikkapa haistaa vittu.